Vitut viskistä ja saksalainen sairaskertomus.

Olen sairauslomalla.
Ajattelinkin siis kertoa erään sairaan tarinana vuosien varrelta!
Olin sen jo unohtanut, mutta vuoteessa maatessani ajatukseni kuljettivat minua n. 15 vuotta taaksepäin.

Mutta ensin.
Tiedoksi kaikille:
Viski on paskaa juomaa, vaikkakin viinaa.
Älkää itkekö siellä.
Viski EI sovi alkoholisteille, joilla on mahahaava tai muuten viinan aiheuttamaa närästystä.
Viski voi alkaa närästää meitä jo pieninä annoksina.
Sen lisäksi se on kallista.
Eli paskaa.
Viskimessut on täten myös paskaa.

Jokaista minulle tarjottua viskipaukkua vastaan joudun siemailemaan 3 valkovenäläistä.
Eli jos tallilla tai baarissa tulet akkuhappoa minulle tyrkyttämään, niin varmista että sopivat ainekset mahalaukkuni happotasapainon säilyttämiseen ovat baarimestarin ulottuvilla:

Votka (triplana)
Kahlua (tuplana)
Maito

Kiitos.

Sitten siihen turinointiin.
En muista olinko äänihommissa vai osuinko vain paikalle jossain päin saksaa festarille, jossa esiintyi suomalainen huono yhtye.
Osa bändin miehistöstä oli aika "Tammerkosken sillalla" eli makasi maassa pitkin pituuttaan.
Loppuillasta kaikki pääsivät kuitenkin baariin.
Tässä paikallisessa baarissa oli muuan iso täti nimeltä Helga.
Helga oli hameensa ja meikkinsä alla kuitenkin raavas mies, ja alkoi tehdä lähempää tuttavuutta erääseen suomalaiseen silkohapsiseen kitaristiin.
Helga luovutti viimeistään silloin, kun pojan silmät painuivat kiinni ja naama valui kolpakkoon.

Bändikaverit päättivät tehdä jäynän, ja raahasivat sammuneen kitaristin (vai oliko se basisti?) hotellihuoneeseen. He riisuivat kaverilta vaatteet, lainasivat joltain goottitytöltä huulipunaa ja pussailivat jälkiä tämän takalistoon ja alavatsaan ja kai vähän sohivat sitä sinne minne Valvira ei näe.
Seuraavaksi ne peijakkaat saivat jostain Tabascoa, ja tiputtelivat sitä kys. herran peräarkkuun.
Tämän jälkeen he peittelivät kaverinsa ja jättivät yöpöydälle lapun:

"I love you! Thanks for the night! -Helga"

Seuraavana aamuna muu yhtye oli hotellin aamiaissalongissa.
Kitaristi saapuu alas portaita muina miehinä eikä nosta mitään meteliä tapahtuneesta.
Joku yhtyeestä kysyy:
-"Onko darra? Nukuttiko?"
-"Ei, ihan jees. Tuli nukuttua hyvin. Taisin sammua" -teeskenteli hän.

Saksa on paska maa.
Mutta ei niin paska kuin Suomenmaa,
tuo synnyinmaa.
Maa kallis isien.

Niin, totuus hintatasosta on painettu jo kansallislaulun sanoihin.
Hävettävää.